Author: annikaviitanen

Graphic Designer/UAS Student

TYÖASEMAT JA TIETOVERKOT ICT1TN002-43: KOTILÄKSY 7, Hello World!

Melkein viimeisiä vedellään Linuxin perusteet 6 viikossa -kurssilla ja tällä kertaa tehtävänanto oli seuraavanlainen:

h7: Käännä “Hei maailma” neljällä kielellä. Kirjoita hei maailmasi omaan tiedostoon (ei pelkästään interaktiiviseen komentotulkkiin).

Testikoneenani toimii tälläkin kertaa vanha Toshiba läppäri, joka pyörittää tällä hetkellä Xubuntua.

Olosuhteiden pakosta ja omaa tyhmyyttäni, jätin tämän tehtävän teon liian myöhäiseen ajankohtaan, joten nyt kirjoitin vain kahdella eri kielellä Hello Worldin.

Python

Avaan terminaalin ja kirjoitan komentoriville ‘nano pythonhello.py’ avatakseni nano tekstinkäsittelyohjelman, jolla luon python koodin Hello World printtaukseen. Tiedostopääte .py ei ole välttämätön, mutta jos päätteen laittaa nanossa, niin koodissa komennot ovat väreillä ja koodia on helpompi lukea.

Nanoon kirjoitan python(“Hello world”) ja painan ctrl+x tallentaakseni tiedoston kotihakemistooni.

nano_pythonhello

Tämän jälkeen kirjoitan komentoriville python pythonhello.py ja Hello world printtautuu komentoriville tekstinä nätisti ilman mitään koodi hässäköitä.

printing_pythonhello

Bash

Nanolla jälleen luon tiedoston, tällä kertaa nimeksi tulee bashhello.sh. Nanoon kirjoitan seuraavanlaisen bash koodin:

#!/bin/bash
echo “Hello world”

nano_bashhello

 Painan ctrl+x tallentaakseni tiedoston kotihakemistooni.

Antaakseni kaikille käyttäjille oikeudet tiedostoon, kirjoitan komentoriville chmod ugo+x bashhello.sh

Tämän jälkeen kirjoitan komentoriville ./bashhello.sh ja Hello world tulostuu komentoriville jälleen onnistuneesti.

printing_bashhello

 

Lopuksi

Harmittaa todella paljon, että en saanut aikaiseksi kuin kahdella eri kielellä Hello Worldin olosuhteiden pakosta. Huomenna on aikainen herätys, koska viimeiselle Linux tunnille ennen koetta pitäisi päästä. Voi olla, että huomenna ajan kanssa teen vielä ne kaksi uupunutta Hello Worldiä tähän perään.

———————————————————————————————————————————-

Lähteet

http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-%E2%80%93-tyoasemat-ja-tietoverkot-ict1tn002-43-kevaalla-2014

 

http://terokarvinen.com/2008/programming-languages-on-linux-installing-and-using-on-ubuntu-4

Kodu Game Lab – peliprojekti

Orientaatio ICT -alaan kurssilla on tällä hetkellä käynnissä ryhmätyönä suoritettava peliprojekti. 19.3. olisi tarkoitus esittää ryhmän kanssa valmis pelidemo. Kehitysalustana toimii Kodu Game Lab, johon saimme ennen talvilomaa lyhyen esittelyn koululla. Meidän ryhmän alustava suunnitelma on tehdä tasohyppelypeli RPG -elementeillä.

Ryhmän jäsenet ja heidän työtehtävät:

Annika Viitanen – projektijohtaja & sihteeri / tod.näk tuon myös graafisen suunnittelijan näkemystä projektiin

Aleksanteri Rytkönen – Pelikehittäjä

Pietari Tavela – Pelikehittäjä

Samuli Söderholm – Pelikehittäjä

Mikael Salmela – Äänisuunnittelija

Latasin Kodun loman alussa omalle koneelleni, koska halusin tutustua itsenäisesti vielä sovellukseen. Kirjoitan tähän nyt havaintojani sovelluksesta. Noin 3 tuntia tutustuin yhteensä sovellukseen loman aikana.

  • Kun asetin hahmolleni kulkemisen siten, että sitä ohjattiin näppäimistöllä, ohjaus kontrollit eivät toimineet oleletulla tavalla
  • Nuolinäppäimistöllä ohjattaessa hahmo kääntyi aina ominpäin päinvastaiseen suuntaan. Samoin kävi kun asetin ohjaukseksi: ASDW ohjauksen
  • Kodussa on objekti limitti, joten aivan mahdottomasti ei voi sijoitella niitä maailmaan
  • Testasin luoda suuren maailman ja ns. rasitin sovelluksen äärimmäisyyksiin miltein objekti limiittiin saakka. Sovellus hidastui tottakai ja audio rupesi heittelee, mutta sovellus ei kaatunut
  • Itselläni oli ainakin suunnattomia vaikeuksia ohjelmoida niinkin helppoa juttua kuin: Pelattava hahmo saa pisteen, kun se saa omenan. En saanut tätä toimimaan ollenkaan, mutta ehkä ryhmämme ns. pelisuunnittelijat ymmärtävät noista funktioista enemmän

Koska nyt tiedän suurinpiirtein mihin Kodu sovellus pystyy, voin siirtyä suunnittelemaan käsin paperille mahdollisista pelimaailma karttaa. Tästä oli puhe yhdessä ryhmän kanssa, että tekisin sellaisen. Kartta tottakai hyväksytetään kaikilla ryhmänjäsenillä, ennen kuin lähdemme työstämään sitä eteenpäin.

Tässä muutamia inspiraatio kuvia pelikarttaa varten:

Jos on toivoa, toivo on prole-luokassa

Vapaiden ohjelmistojen liikkeen GNU -projektin ja Free Software Foundation perustaja Richard Stallman saapui 11. helmikuuta 2014 Helsinkiin, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun järjestämään Happy Hacking Day -tapahtumaan kertomaan vapaudesta. Vapaudesta tehdä tietokoneella mitä itse haluaa. Vapaus, joka on meiltä viety kun käytämme ohjelmistojättien tuotteita.

Stallmanin ideologian mukaan ihmisen tulisi vapaasti saada kehittää ja levittää ohjelmistoja. Hänen pitkä saarna keskittyi hyvin perusteellisesti ensin, mitä erilaisia vapauksia ihmisellä tulisi olla tietokonetta käyttäessä ja mitä vapauksia on viety ohjelmistojättien tuotteiden käyttäjiltä.

Erityisesti Stallman arvosteli Microsoft Windowsia ja Applen OSX:ää haittaohjelmiksi, jotka rajoittavat radikaalisti käyttäjiltään ohjelmistojensa käyttöoikeuksia ja kalastelevat käyttäjien tietoja surutta kyselemättä käyttäjältä lupaa tietojen saantiin. Stallmanin mukaan ihmisten tulisi päästävä irti noista haittaohjelmien kahleista ja kannattaa vapaita ohjelmistoja.  Hänen mielestään näiden haittaohjelmien käyttäjät ovat idiootteja, koska ovat luovuttaneet vapautensa näille jäteille. Olen tietoisesti antanut käteni kahlittavaksi kauan sitten, koska minulle on henkilökohtaisesti tärkeää, että haluamani sovellukset toimivat parhaiten ja näyttävimmin haluamassani käyttöjärjestelmässä. Olen siis Stallmanin mielestä idiootti.

Stallman mainitsi kuitenkin George Orwellin Vuonna 1984 teoksen saarnassaan, joka sai minut miettimään asiaa syvemmin, koska olen lukenut kirjan useasti. On pelottavaa, että meiltä rajataan vapauksia ja se onnistutaan verhoamaan niin hyvin, että emme edes huomaa menettämäämme vapautta. Meidän tulisi suojella vapauttamme kaikin keinoin, ja Stallmanin mukaan parhaiten vapautta vaalisi kannattamalla juuri vapaita ohjelmistoja ja kääntämällä selkänsä haittaohjelmille.

Skeptisyyteni GNU:ta ja Linuxia vastaan on alkanut rapistua, siitä lähtien kun aloitin opiskelun HAAGA-HELIAssa. Stallman painotti erityisesti saarnansa keskivaiheilla olla sekottamatta GNU:ta Linuxiin ja toisinpäin. Stallman arvosteli myös Linuxin luojaa Torvaldsia hänen pragmaattisuudestaan, koska toisaalta hänen käyttöjärjestelmänsä tukee vapaata softaa, mutta toisaalta kuitenkin kiteytyttää suljettua lähdekoodia järjestelmäänsä.

Kuvailen Stallmanin puhetta saarnaksi, koska aika ajoittain hänen puheensa muistutti etäisesti amerikkalaisen tv-evankelistan saarnalta. Hauskaa olikin, että Stallman itse aivan puheensa lopussa puki päälle “saarnaajan” asun ja levykkeestä tehdyn sädekehän hän asetti päähänsä ja esitteli vielä asiansa tiivistetyssä muodossa.

Stallmanin puhe sai minut miettimään vapauttani ja yksityisyyttäni, ja kyseinalaistamaan entistä enemmän ohjelmistojättejä.

Mutta olenko valmis irtautumaan kahleista? Voin vastata rehellisesti, että en ole ja siksi olenkin idiootti omasta vapaasta tahdostani.

Kirjoittaja on HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelija.

Otsikko on lainaus George Orwellin teoksesta vuonna 1984. 1. Osa Luku 7, WSOY Suomennos: Oiva Talvitie

TYÖASEMAT JA TIETOVERKOT ICT1TN002-43: Kotiläksy 6, SSH

Tehtävänanto oli tällä kertaa seuraavanlainen:

Asenna SSH palvelin. Tee itsellesi testikäyttäjä ja kokeile kirjautua sillä sisään.
(Käytä joka hetki hyviä salasanoja. Käytä myös testikäyttäjissä yksilöiviä nimiä, kuten terote01)

Tee jokin seuraavista:
– Analysoi lokista onnistunut ja epäonnistunut kirjautuminen ssh:lla.
– Automatisoi kirjautuminen julkisella avaimella (ssh-keygen, ssh-copy-id)
– Tunneli SSH:lla

——————————————————————————————————————————

Testikoneenani toimii edelleen vanha Toshiba läppäri, joka on kursittu kokoon useasti ja nyt se pyörittää live CD:ltä asennettua Xubuntua. Live CD:n polttamisen suoritin OSX Mavericsia pyörittävällä iMac koneellani. Löydät ohjeet live CD:n  polttamiseen aikaisemmasta blogimerkinnästäni täältä

Shh palvelimen asennus

Ensimmäiseksi päivitän komentokehotteesta paketit kommennolla sudo apt-get update. Tämä komento on suositeltavaa suorittaa jokakerta, kun lähtee asentamaan uusia paketteja koneeseen.

Kun päivityskomento on suoritettu onnistuneesti, pyyhin komennolla ctrl + l kehotteen edellisistä toiminnoista. Jos kirjoittaa komentoriville clear, ajaa se myös saman idean eli pyyhkii komentorivin edellisistä riveistä.

Kirjoitan nyt riville sudo apt-get install openssh-server asentaakseni haluamani ssh palvelimen.

sudoaptgetinstallopenssh

Shh palvelimen testaaminen

Kirjaudun ensiksi ssh:lla localhost osoitteeseen annikajaki tunnuksella, joka on tämänhetkinen käyttäjä koneellani. Kirjoitan komento riville ssh annikajaki@localhost. Salasanaa pyytäessä kirjoitan sen riville ja painan enter. Shh palvelin näyttää toimiva, kun komentoriville tulee teksti: Welcome to Ubuntu….

ssh_testing

Testitunnuksen luominen ja sen testaaminen shh:lla

Luon testitunnuksen komennolla sudo adduser annikatest Asetan vahvan 10 -merkkisen salasanan testikäyttäjälleni. On äärimmäisen tärkeää, että käyttäjällä on vahva salasana. Vahvassa salasanassa on vähintään 10 -merkkiä, joka sisältää isoja kirjaimia, pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Ja missään nimessä ei saa olla mitään okeita sanoja salasanassa. Ääkkösiä ei myöskään kannata käyttää.

sudoadduserannikatest

Kirjaudun nyt testitunnuksellani koneeseen komennolla ssh annikatest@localhost

loginannikatest

Testikäyttäjälle kotisivun luominen

Lähden luomaa testikäyttäjälleni omaa sivustoa. Tämä vaatii tottakai Apachen asennusta, joka on minulla jo valmiiksi asennettuna koneeseeni. Ohjeet Apachen asennukseen löydät edellisestä blogimerkinnästäni täältä.

Kirjoitan komentoriville mkdir public_html luodakseni käyttäjälle kansion, mihin sijoitan index.html tiedoston. Kirjoitan komentoriville cd public_html/ ,jotta olisin kansion sisällä.

Seuraavaksi kirjotan komentoriville nano index.html avatakseni nano tekstinkäsittelyohjelman. Kirjoitan nanoon seuraavan html5 koodin:

annikatesthtml

Avaan selaimen ja kirjoitan osoitekenttään localhost/~annikatest/ Onnistuneesti loin testikäyttäjälleni kotisivut. Ääkkösetkin toimivat, koska kirjoitan html5 koodiin meta charset utf-8 rivin. Tällöin saadaan toimimaan myös ääkköset.

annikatestkotisivut

Onnistunut ja epäonnistunut kirjautuiminen lokissa

Kirjaudun ensiksi ulos testikäyttäjälläni kirjoittamalla komentoriville exit ,näin olen taas jälleen kirjautuneena koneen pääkäyttäjänä.

logoutannikatest

Kirjoitan komentoriville tail -f /var/log/auth.log nähdäkseni lokit kirjautumisista.

authlog_2

Epäonnistunut kirjautuminen:

Pahoittelen ruutukaappauksen puuttumista

  • Feb 17 14:48:44 tarkoittaa päivämäärää ja kellonaikaa milloin on kirjautuminen tehty
  • Viitaset sshd [3400] merkkaa koneen nimeä ja ssh serveriä ja porttia.
  • Failed password for invalid user annikatesti on luononnollisesti raportti tapahtuneesta virheestä.
  • from 127.0.0.1 port 35185 ssh2 tarkoittaa, että localhostiin (localhostin ip on 127.0.0.1) on yritetty ottaa yhteys ssh:lla portista 35185

Aiheutin tämän epäonnistuneen kirjautumisen vahingossa, kun olin ensin luonut testikäyttäjäjän ja sitten kirjautuessa sisään testikäyttäjällä epähuomiossa unohdin, että testikäyttäjäni oli annikatest eikä annikatesti.

Onnistunut kirjautuminen:

authlog_3

  • Feb 17 14:49:57 tarkoittaa kirjaumis tapahtuman päivämäärää ja kellonaikaa
  • Viitaset sshd [3410] tarkoittaa koneen nimeä, ssh serveriä ja käytettyä porttia
  • Accepted password for annikatest on raportti onnistuneesta kirjautumisesta
  • from 127.0.0.1 port 35186 ssh2 kirjautuminen on tapahtunut localhostin ip osoitteesta ssh:lla käyttäen porttia 35186

Loppuksi

Ssh asentaminen ja sen testaaminen oli helppoa. Aktiivinen osallistuminen linux kurssilla edes auttaa huomattavasti kotitehtävien raportoimisessa. Apunani käytin kuitenkin Axel Auvisen blogimerkintää samasta aiheesta, lähinnä muistutukseksi oikeista komennoista. Apinoin myös Auviselta idean tehdä testikäyttäjälleni kotisivun nanolla.

————————————————————————————-

Lähteet

http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-%E2%80%93-tyoasemat-ja-tietoverkot-ict1tn002-43-kevaalla-2014

http://axelauvinen.wordpress.com/2013/09/

TYÖASEMAT JA TIETOVERKOT ICT1TN002-43: Kotiläksy 5

Tehtävänanto oli seuraavanlainen:

– Asenna Apache2 ja testaa se.

– Tee lokiin esimerkit onnistuneesta sivulatauksesta ja kahdesta erilaisesta virheestä. Analysoi näihin virheisiin liittyvät rivit.

—————————————————————————————————————————————————————

Apache2 asennus terminaalilla

Jälleen aloitan tehtävänannon käynnistämällä Xubuntua pyörittävän testikoneen. Avaan terminaalin ja ensimmäiseksi kirjoitan komentoriville: sudo apt-get update, joka päivittää koneen ohjelmistot.

Tämän toiminnon jälkeen kirjoitan komentoriville sudo apt-get apache2.

install_apache2

Kun Apache2 on asennettu onnistuneesti, avaan selaimen ja kirjoitan osoiteriville localhost. It works! sanoo sivusto, eli Apache2 pitäisi toimia. Osoite on myös muotoa: http://localhost/ joten tästäkin voi päätellä, että osoite toimii. 404 varoitustakaan ei myöskään tässä vaiheessa tullu, joten myös se viittaa onnistuneeseen asennukseen.

apache_localhost_works

Apache2 loki analysointi

Pyyhin komentorivin tyhjäksi edellisistä riveistä ctrl+l komennolla ja kirjoitan komentoriville cd /var/log , jotta pääsen tarkastelemaan lokeja. Kirjoitan vielä perään ls, että komentoriville ilmestyy lista lokeista.

ls_apache2

Loki listalla näkyy apache2, joten kirjoitan komentoriville ls apache2, käytin tottakai tabulaattoria jotta minun ei tarvitse kirjoittaa apachea käsin riville. Toiminto listaa apache2 lokin osat: access.log, error.log ja other_vhosts_access.log.

Ensiksi lähden tarkastelemaan access.logia, joten kirjoitan komentoriville tail -f /var/log/apache2/access.log

access.log_apache2

  • Riville 127.0.0.1 tarkoittaa niin ikään ip osoitetta
  • [07/Feb/2014: 13:13:18 +0200] tarkoittaa komentorivillä luonnollisesti päivämäärä, kellonaikaa ja aikavyöhykettä
  • GET/HTTP/1.1 404 498 tarkoittaa sivun lataustoimintoa
  • Mozilla/5.0 tarkoittaa selaimen versiota
  • X11 tarkoittaa ikkunointijärjestelmää
  • Ubuntu; Linux i686; rv: 26. 0 tarkoittaa, että mitä järjestelmää koneeni käyttää
  • Gecko/20100101 Firefox/20.0 tarkoittaa selainmoottoria

Seuraavaksi lähden tarkastelemaan error.logia, joten kirjoitan komentoriville tail -f /var/log/apache2/error.log

Lokista huomaa ainakin ensimmäiseksi, että sivu ei pystynyt näyttämään favicon.ico tiedostoa, koska sellaista tiedosta ei ole.

error_log_apache2

Kirjoitin testiksi myös selaimeen localhost/(käärme)annika, jotta selaimeen tulisi ”Not Found” -viesti. Lokissa samainen virhenäkyisi seuraavanlaisesti:

errorlog

  • [Sat Feb 08 14:55:31 2014] [error] tarkoittaa päivämäärää ja aikaa milloin virhe on tapahtunut
  • [client 127.0.0.1] tarkoittaa ip osoitetta, josta on haettu palvelimeen yhteyttä
  • File does not exist /var/www/(käärme) annika tarkoitta, että tälläistä tiedostoa ei ole olemassa

—————————————————————————————————————————————————————

Validi HTML5 Sivu

Bonuksena vielä tein validin Html5 sivun. Ensiksi loin komennolla ‘sudo a2enmod userdir’ apachen palvelimelle käyttäjälle oman hakemiston. Tämän komennon jälkeen kirjoitin komentoriville vielä komennon: ‘sudo service apache2 restart’ , jotta apache käynistyisi uudelleen

Seuraavaksi loin käyttäjälle kotihakemistoon kansion komennolla ‘mkdir public_html’. Kun kansio oli luotu lähdin kirjoittamaan nanolla html5 tiedostoa kommenolla nano index.html

html_test_nano

Kun olin kirjoittanut html5 tiedoston kopioin koodin ja vein sen tarkastettavaksi W3C -sivulle, joka siis tarkastaan koodin oikein kirjoituksen. Sivusto ilmoittaa onnekseni, että koodini on okein koodattu, joten voin jatkaa eteenpäin.

valided

Jätin tässä vaiheessa seuraavalle päivälle työskentelyn tämän kanssa, koska kello taisi olla puoli yksi yöllä kun lopetin koneella istumisen. Ja kun nyt uudelleen lähdin sunnuntai iltapäivällä purkamaan siitä mihin edellisenä yönä jäin, olin hetken aikaa aivan hukassa, koska huomasin että olin onnistunut tallentamaan index.html tiedoston väärään paikkaan, vaikka sen piti olla public_html kansion sisällä.

Kirjoitin komentoriville mv index.html public_html ja katsoin uudelleen osoitetta localhost/~annikajaki/ niin iloisestihan sieltä validi html5 sivuni tulikin näkyvii.

mv_index_html

validhtmlpage

Ja jouduin googlaaman, että miten saan tilde -merkin iMacin näppäimistöllä, koska sekään ei tule sillä normaalilla komennolla. Apple on välillä aika uskomaton joissain ratkaisuissa.

EDIT: HTML5 bonustehtävä lisätty sunnuntaina 9.2.2014 klo 18.00

Lähteet

http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-–-tyoasemat-ja-tietoverkot-ict1tn002-43-kevaalla-2014

http://terokarvinen.com/2012/short-html5-page

http://hopeinenomena.net/viewtopic.php?f=50&t=35705

omat muistiinpanot viimeviikon tunnilta

TYÖASEMAT JA TIETOVERKOT ICT1TN002-43: Kotiläksy 4

Tehtävänanto oli seuraavanlainen:

Etsi ja asenna kolme itsellesi uutta komentoriviohjelmaa. Tee haku ja asennus paketinhallintaohjelmalla komentokehotteesta. Kokeile kutakin ohjelmaa niiden pääasiallisessa käyttötarkoituksessa.

Tee unelmien ‘apt-get install’ -rivi, eli rivi, joka asentaa suosikkiohjelmasi kerralla.

Aiheuta lokiin merkinnät yhdestä onnistuneesta ja yhdestä epäonnistuneesta tai virheellisestä tapahtumasta. Analysoi nämä lokirivit, eli selvitä perusteellisesti jokaisen lokirivin kohdan merkitys tai tieto siitä, että jonkin kohdan merkitys on epäselvä.

—————————————————————————————————————————————————————

Jälleen aloitan tehtävänannon käynnistämällä Xubuntua pyörittävän testikoneen. Avaan terminaalin ja ensimmäiseksi kirjoitan komentoriville: sudo apt-get update, joka päivittää koneen ohjelmistot. Sudo pyytää pääkäyttäjän salasanan tätä komentoa kirjoittaessa. Kirjoitan salasanan ja painan enter.

sudo_update_psw

 

Kun päivitys on suoritettu, komentorivillä lukee viimeisellä rivillä Done.

wikipedia2text

Seuraavaksi painan ctrl+l, että komentorivi tyhjenee edellisistä riveistä. Kirjoitan komentoriville apt-cache search command line wiki ja katson mitä tulee vastaukseksi. Tällä komennolla siis haetaan hakusanalla komentokehotteesta ohjelmia.

Haku löytää vaikka mitä ohjelmia, mutta valitsen viimeisen hakutuloksen: wikipedia2text – displays Wikipedia articles on the command line. Eli ohjelmalla tulisi pystyä lukemaan Wikipedia artikkeleita komentokehotteessa.

search_wiki

 

Kirjoitan komentoriville sudo apt-get install wikipedia2text. Jälleen sudo pyytää salasanaa ja kirjoitan sen komentoriville ja painan enter. sudo apt-get install komento asentaa haluamani sovelluksen koneeseen.

Kirjoitan komentoriville wikipedia2text ja komentoriville ilmestyy kiva käyttöohjeistus wikipedia2text ohjelmalle.

wikipedia2text

Kokeilen -r komentoa, eli kirjoitan komentoriville wikipedia2text -r. Kuvittelin että tällä komennolla aukeaa satunnainen (random page) wikipedia artikkeli, mutta komentoriville tulee teksti: No browser found.

wikipedia2text_nobrowser

Kokeilen muitakin toimintoja ja en saa millään komennolla printattua tulosta. Kärsivällisyyteni pettää ja siirryn asentamaan toisen komentoriviohjelman testausta varten.

Twidge

Kirjoitan komentoriville apt-cache search email ja komentoriville ilmestyy jälleen lista sovelluksista. Valitsen listalta kokeiluksi twidge nimisen Twitter client ohjelman. Kirjoitan komentoriville sudo apt-get install twidge ja salasanaa pyydetään jälleen ja kirjoitan sen. Enteriä painamalla asennus alkaa, joka kestää vain hetken.

twidge_search

 

Asennuksen onnistuttua avaan ohjelman kirjoittamalla komentoriville twidge. Tulee virheilmoitus ja pyyntön että suorittaa twidge asennuksen.

Kirjoitan komentoriville twidge setup ja tulee ohjeita twidgen asennukseen. Ohje pyytää kirjoittamaan nettiselaimeen komentorivillä olevan url osoitteen. Kopion osoitteen ja sijoitan sen web selaimen kenttään.Osoite vie Twitterin sivulle, missä Twidge pyytää lupaa käyttää käyttäjän twitter tunnusta. Kirjoitan kenttiin tunnukseni ja salasanani ja annan luvan twidgelle.

twidge_authorize

 

Luvan annettuani antaa twidge minulle pin koodin, joka minun pitää kirjoittaa komentoriville Authorization key kohtaan. Kun olen kirjoittanut koodini komentoriville painan enter. Komentorivi ilmoittaa, että twidge on onnistuneesti valtuuttettu,onnistuneesti asennettu ja on valmis käytettäväksi.

Kirjoitan komentoriville jälleen twidge ja komentoriville ilmestyy ohjeistus twidgen käyttöön. Kirjoitan riville twidge lscommands ja painan enter. Komentolistaa twidgessä käytettävät komennot.

twidge_commands

 

Katson vielä komennolla twidge update -help miten komentoa käytetään.

twidge_update_help

 

Kirjoitan riville twidge update ”Trying twidge for the first time” Twidge kuitenkin antaa virheilmoituksen, että ei onnistu löytämään serveriä.

Ja taas kärsivällisyyteni ei riitä pitempää pohtimista sovelluksen kanssa, joten asennan kolmannen komentorivi ohjelman koneelle.

Links

Googlaan tällä kertaa ”komentoriviohjelmat” ja löydän keskustelun dawn.fi sivustolta aiheesta: http://dawn.fi/keskustelu/t/f-124/203491

Päätän ladata suoraan keskustelussa mainitun nettiselaimen links, mikä ilmeisesti toimii komentorivillä. Kirjoitan nyt siis komentoriville sudo apt-get install links ja painan enter. Salasanan kirjoitettuani painan uudelleen enter, että lataus lähtee rullaamaan.

Latauksen onnistuttua kirjoitan komentoriville links. Komento avaa links ohjelman komentoriville, jonka ns. ensimmäinen sivu näyttää tältä:

links_

Painan ESC jonka jälkeen painan mitä vain näppäintä, että ruudulle ilmestyisi jotain. Päädyn Bookmark manager kohtaan, mihin testaan kirjoittaa URL kenttään oman portfolioni osoitteen.

portfolio_links_url

Ja nytkin en kyllä ymmärrä ollenkaan, miten tällä ohjelmalla pitäisi toimia.

Lopputulos testauksessa oli se, että en päässyt yhdenkään testaamani ohjelman kanssa tekemään niille tarkoitettuja varsinaisia tehtäviä. Asennukset onnistuin tekemään komentorivillä, mutta muu muuttuikin jo itselleni täydeksi hepreaksi.

—————————————————————————————————————————————————————

Unelmien apt-get install rivi

Minun unelmani ovat niin kalliita ja suljetun lähdekoodin ohjelmia, joten ensiksi poistin sudo apt-get purge komennolla kaikki graafiset ohjelmistot, jotka latasin koneelle, kun raportoin edellisen kotitehtävän.

Kun softat on onnistuneesti poistettu kirjoitan komentoriville: sudo apt-get install scribus|inkscape|gimp ja ohjelmat latautuivat koneelle onnistuneesti.

—————————————————————————————————————————————————————

Loki merkintöjen analysoiminen

Ensimmäiseksi lisään toisen käyttäjän koneelle komennolla sudo useradd mylene. Tämän jälkeen asetan käyttäjälle salasanan komennolla sudo passwd mylene. Nyt komentorivi pyytää kirjoittamaan uuden UNIX salasanan.

adduser

Kirjoitan komentoriville cd /var/log jotta pääsen näkemään log tietoja. Laitan vielä perään komennon ls, että tulisi listaa eri log tiedostoista.

logs1

Kirjoitan komentoriville less auth.log.1. Avautuu log -tiedosto, jota lähden analysoimaan. Logissa lukee kohdilla Feb 2 14:55:03, että olen onnistuneesti lisännyt uuden käyttäjän mylene ja ja asettanut salasanan käyttäjälle.

syslog1

Logissa viimeisellä rivillä kohdassa Feb 2 15:10:33 on kohta: gnome-keyring-daemon [2070]: couldn’t set environment variable in session: The name org.gone.SessionManager was not provided by any .service files.

syslog2

Googlasin, että mitä tämä tarkoittaa koska en osannut itse tätä analysoida muuten kuin, että  gonome-keyring-daemonia ei pystytä asettaa ja jotakin tiedostoa ei saada millään palveluiden tietoihin.

Löysin seuraavilta sivuilta vähän tietoa asiasta. https://wiki.archlinux.org/index.php/GNOME_Keyring ja https://ask.fedoraproject.org/en/question/31309/error-message-about-session-manager-at-start-of-session/ ja http://en.wikipedia.org/wiki/GNOME

Ymmärrykseni riittää juuri ja juuri siihen, että Gnome on jokin joka varastoi salasanat, avaimet, todistuksen ja tekee ne saataviksi ohjelmille.

Googlaamalla lisää tulee tietoa, että Gnome on osa GNU Projektia (Network Object Model Enviroment), eli on Linuxin graafinen työpöytäympäristö.

—————————————————————————————————————————————————————

Loppukomentit

Sudo komennolla ohjelmien asentaminen on helppoa, mutta vaatii paljon tekemistä itseltäni, että ymmärtäisin miten komentoriviohjelmia käytettäisiin järkevästi.

Log -tiedostojen analysoiminen osoittautui haasteelliseksi erityisesti silloin, kun pitäisi tutkia virheellisiä toimintoja.

—————————————————————————————————————————————————————

Lähteet:

http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-–-tyoasemat-ja-tietoverkot-ict1tn002-43-kevaalla-2014

http://dawn.fi/keskustelu/t/f-124/203491

https://wiki.archlinux.org/index.php/GNOME_Keyring

https://ask.fedoraproject.org/en/question/31309/error-message-about-session-manager-at-start-of-session/

http://en.wikipedia.org/wiki/GNOME

 

 

TYÖASEMAT JA TIETOVERKOT ICT1TN002-43: Kotiläksy 3

28.1.2014 Linux tunnilla saatiin uusi kotitehtävä:

Kokeile kolmea itsellesi uutta komentoa tai lippua (ks ‘man -k hakusana’ ja ‘man komento’). Valitse kokeiluun komentoriviohjelmia, ei graafisen käyttöliittymän ohjelmia.

Tehtävänä on myös opetella ulkoa ja perusteellisesti komentoja, jotka löytyvät täältä: http://terokarvinen.com/command_line.html

———————————————————————————————————————————————

Käynnistän Xubuntua pyörittävän testikoneen ja avaan terminaalin auki. Koska komentorivi komennot on minulle täysin uusi juttu, ja en tiedä nyt, kuin tunnilla käydyt komennot. Ohjeiden mukaisesti kuitenkin kirjoitin terminaaliin man -k ja hakusanaksi ssh ja painoin enter.

ssh

‘man’ komento tarkoittaa manuaalia, opin sen viime tunnilla. -k komentoa en vielä kuitenkaan sisäistä täysin, että mitä se tarkoittaa, mutta kyllä senkin varmaan viisaammat minulle kertoo ja selittää.

Komentoriville ilmestyi nyt siis ssh komennon manuaalit. Valitsen kokeiluun komennon ssh-agent ja painan enter. Komentoriville ilmestyy jotain koodia, mistä en kylläkään ymmärrä yhtikäs mitään. Olisi ehkä parempi kokeilla, jotain mistä ymmärtäisi paremmin.

Uusi yritys

Kirjoitin komentoriviin clear, että kaikki edelliset komennot poistuivat. Xubuntu on siitä asti, kun latasin sen testikoneeseen huutanut ruudulla ilmoituksen muodossa, että pitäisi päivittää jotain. Päätin kokeilla komentoa man -k update tämän johdosta ja katsoa, että löytyisikö jotain komentoa suoraan päivitykselle.

update manager

Manuaalista löytyy komento ‘update-manager’ päätän kokeilla sitä ja katsoa mitä tapahtuu. Komennolla avautui Update Manager ikkuna, mahtavaa! Nyt voin painaa vain Install Updates. Oletin kuitenkin, että update olisi tapahtunut suoraaan komentoriviltä, ilman erillistä ikkunaa graafisessa käyttöliittymässä.

Poweroffia kehiin

Kun päivitykset on kaikki suoritettu ja kone käynnistetty uudelleen jatkan kokeilua komentorivikehotteella.

Kirjoitan komentoriville ‘sudo poweroff ja katson mitä tapahtuu. Seuraavaksi komentorivi pyytää salasanaa. Kirjoitan asettamani salasanan kenttään ja painan enter.

poweroff2

Komento selvästi tietenkin sammutti koneen. Hyvä, koska nyt en halua enempää Linuxilla leikkiä.

Loppukommentit

Olen tottunut kaiken tekemään ns. graafisissa käyttöliittymissä ja vahva visuaalisuuteen tottunut ajattelutapani menee todennäköisesti kovalle koetukselle nyt, kun komentorivejä aloitetaan opettelemaan. Olen kateellinen kaikille luokkatovereilleni, joille tämä osuus on päivän selvää ja helppoa.

Ehkä tämä aukeaa minullekin paremmin, kun kokeilen vaikka päivittäin. Kokeilin myös Windows 8.1 läppärilläni avata terminaalin ja sitten muistinkin, että viisaat luokkatoverit kertoivat aikaisemmin, että voin unohtaa täysin Windowsin oman terminaalin, koska se ei toimi laisinkaan samalla tavalla kuin Unix systeemien terminaalit.

Macin terminaali toimii kuten muutkin, joten mac käyttäjänä tulen todennäköisesti harjoittelemaan enemmän komentorivejä sillä.

Olo on ollut viime aikoina lähestulkoon samanlainen, kuin eräänkin elokuvan kohtauksessa:
https://www.youtube.com/watch?v=dFUlAQZB9Ng

—————————————————————-

Lähteet

http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-–-tyoasemat-ja-tietoverkot-ict1tn002-43-kevaalla-2014

http://www.cyberciti.biz/faq/shutdown-ubuntu-linux-computer/

TYÖASEMAT JA TIETOVERKOT ICT1TN002-43: Muistiinpanot viikko 4

Kirjoitin iPadilla tunnilla lähes kaiken, mitä viime viikon tunneilla käytiin. Näpytin lähinnä avainsanoja ja kehotuksia katsomaan lisää internetistä. Ajankuluksi päätin nyt kirjoittaa tänne muistiinpanoni myös tänne, mutta linkkien kera.

Lisenssit

Terminä lisenssi tarkoittaa ohjelmiston käyttöön oikeuttavaa sopimusta. Maailmassa on erilaisia lisenssejä, mutta tunnilla käyttiin läpi ainakin seuraavat lisenssit:

Kaikista näistä lisensseistä löytyy luonnollisesti enemmän tietoa mm. englannin kieliseltä Wikipedia sivulta.

Open Source eli avoin lähdekoodi

Avointa lähdekoodi tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamis-ja kehittämistyökalua, mikä siis tarjoaa käyttäjälleen vapaat kädet lähdekoodin muokkaamiseen sellaiseksi, kuin sen itse haluaa.

—————————————————————————————————

Vapaiden ohjelmien kohdalla tunnilla painotettin 4 helppoon nyrkkisääntöön:

VAPAITA OHJELMIA SAA

MUOKATA

  • Muokkauksen edellytyksenä luonnollisesti on, että löytyy lähdekoodi

KÄYTTÄÄ

  • Ilmainen ohjelman käyttö

LEVITTÄÄ

  • Vapaata ohjelmaa saa levittää eteenpäin. Omaa versiota voi myös levittää vapaasti

TUTKIA

  • Edellyttää myös luonnollisesti, että on lähdekoodi mitä tutkia. Lähdekoodien tutkiminen myös vähentää riskejä, kun mahdollisesti niistä ilmoitetaan.

—————————————————————————————————

Vapaiden ohjelmien taloudellinen hyöty

Taloudellisesti vapaiden ohjelmistojen käyttö säästää huomattavasti lisenssi kustannuksia. Suljetut lisenssithän tunnetusti maksavat jossain tapauksissa aivan tolkuttoman paljon.

Esim. Adobe tarjoaa pilvipalvelun muodossa nykyään uusimpia sovelluksiaan yksivuotisella sopimuksella, joka maksaa 61,49 euroa /kuukausi. Vuodessa siis sovellus maksaa: 737,88 euroa. Ennen Adoben ohjelmat sai CreativeSuite pakateteissa kertamaksulla lähes tuohon 737,88 euron hintaan.

—————————————————————————————————

Tunnilla mainitut sivustot:

http://www.apache.org/

http://www.fsf.org/

—————————————————————————————————

Lähteet

iPadille kirjoitetut muistiinpanot T.Karvisen Linux tunnilta

Wikipedia linkit jutussa

Adobe: http://www.adobe.com/fi/products/creativecloud.html

 

Työasemat ja tietoverkot ict1tn002-43 Kotiläksy 2 / viikko 5

Tee ja raportoi:

  • Mitä sovelluksia käytät ja etsi ohjelmille vastineet Linuxista. Mieluiten vapaat ja paketinhallinasta löytyvät vastineet
  • Asenna tarvitsemiasi vapaita ohjelmia 3 kpl Linuxille ja tee niillä asioita, joita yleensä teet koneella
  • Raportoi kokonaisten tehtävien ratkaisuja

Käytetyimmät sovellukseni

ohjelmat

Selaimet

Käytän kahta nettiselainta, koska kummatkin sisältävät yksittäisiä mukavuuksia. Safaria käytän useammin, koska pidän erityisesti Safarin lukija-tilasta, missä voi lukea mm. uutissivuja ns. dokumentti muodossa.

Näyttökuva 2014-1-25 kello 18.30.45

Lapsinikkareilta onnistuu vaikka hydrokopteri tai kello, Maija Alto HS Lukija-tilassa luettuna

Google Chromea käytän silloin kun tarvitsen sitä sen laajennuksien vuoksi, joita tarvitsen kun haluan katsoa videoita selaimella.

Musiikki

iTunesilla varmuuskopioin iPhonen ja iPadin ja kuuntelen satunnaisesti musiikkia. Musiikkia kuuntelen kuitenkin enemmän Spotifylla, koska olen Spotifyn suurkuluttaja ja maksava asiakas.

Adobe julkaisuohjelmat

Omaa ammattitaitoani ylläpitäen pyrin viikottain tehdä jotain Adoben ohjelmilla. Bridgeä käytän tiedostojen organisoimisessa ja avainsanojen laatimisessa. inDesign taas on taitto-ohjelma, jolla taitan mm. esitteitä ja lehtiä. Illustratorilla teen vektorigrafiikkaa. Photoshop on ehkä kaikkein eniten näistä neljästä käytössä. Olen harrastanut kuvankäsittelyä alakoulu ikäisestä saakka.

MS Office

Word on käytössä todella usein ja minulla on Excel listat elokuvistani ja vinyyleistäni. PowerPointia käytän harvemmin, mutta sitäkin tarvittaessa.

——————————————————————————

Linux vastineet sovelluksille

Aivan ensimmäiseksi boottaan live cd:ltä jälleen Xubuntun testikoneeseen, jotta pääsen tarkastelemaan mitä ohjelmia on tarjolla Linuxin sovelluskaupassa.

Kun Xubuntu on onnistuneesti otettu testikäyttöön levyltä koneeseen, käyn asettamassa langatoman internetyhteyden päälle ja avaan sovelluskaupan lähempää tarkastelua varten.

Selain vastineet

Ensiksi lähden tutkimaan selain tarjontaa sovelluskaupasta. Linuxissa nettiselaimena toimii Firefox, joka olisi minulle hyvä vastine Chromelle, koska laajennus jota tarvitsen toimii myös Firefoxilla.

Huomaan, että sovellus kaupassa on myös Chromium Web Browser niminen selain. Googlaan sovelluksen tiedot ja katson mitä sovelluksesta kerrotaan. Chromium on avoimen lähdekoodin verkkoselainprojekti. Merkittävimmät erot Chromen ja Chromiumin välillä ovat puuttuvat elementit Chromiumista kuten automaattinen päivitystoiminto, ohjelmistolisenssin hyväksymisvaatimus, käytön seuranta ja flash playerin sisältäminen selaimessa.

Googlen tuottama osa Chromiumista julkaistaan BSD-lisenssillä, eli vapaalla ohjelmistolisenssillä. (kts. lähteet kirjoituksen lopusta)

Grafiikkaohjelmien vastineet Linuxille

Xubuntussa oli valmiiksi asennettuna kuvankäsittelyohjelma Gimp, jota olen joskus hieman kokeillut. Gimp on markkinajohtaja Aboben Photoshopin vapaa korvaaja. Gimpin hyviä puolia on se, että ohjelma toimii useissa käyttöjärjestelmissä, kuten Linuxissa, Windowsissa ja Mac OS X:ssä.

Itselläni tulee mieleen Gimpistä vanha Photoshop 7.0 joka julkaistiin vuonna 2002. Juuri PS 7.0 oli ensimmäinen kuvankäsittelyohjelma johon tutustuin, joten jos käyttäisin Linux -konetta päivittäisessä käytössä ja haluaisin muokata kuvia ottaisin Gimpin käyttöön.

Googlettamalla löysin open source vastineen inDesign sovellukselle. Scribus sovellus tukee ammatillisten julkaisujen ominaisuuksia, kuten värierotteluja: CMYK-ja spot-värejä, ICC värihallintaa ja monipuolista PDF luomista.

Löysin googlettamalla myös vastineen grafiikkaohjelma Illustatorille. Inkscape on open source vektorigrafiikkaohjelma, jonka suurin ero kilpailijoihinsa on se, että se käyttää SVG:tä (Scalable Vector Graphics) tiedosto formaattinaan.

Toimisto-ohjelmien vastineet Linuxille

MS Officelle löytyy todella hyvä avoimen lähdekoodin sovelluspaketti nimeltä LibreOffice. Ohjelmisto sisältää kuusi ohjelmaa: tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-,esitysgrafiikka-, vektorigrafiikka- ja tietokantaohjelman sekä matemaattisten kaavojen muokkausohjelman.

Sovelluspaketti on kattava ja hyvä vastine MS Officelle. LibreOffice avaa ja tallentaa myös Officen Wordin, PowerPointin ja Excelin tiedostoja.

Musiikin toisto Linuxilla

Googlettamalla löysin vastineen iTunesille, sellaisen kuin Subsonic. Sovelluksen ulkoasun muistuttaa hyvinkin paljon iTunesia ja sovelluksella voi myös synkronoida musiikin iPhoneen, Windows Phoneen ja Androidiin. Todennäköisesti tämä olisi musiikintoisto softa, jota käyttäisin jos olisin Linux käyttäjä.

Spotifyn kohdalla löytyy heidän sivuiltaan tieto, että ovat kehittäneet Spotifyn myös Linuxille, mutta sitä ei ole mahdollista kuunnella ilmaiskäyttäjänä. Itse kun olen maksava asiakas, ei tästä olisi haittaa minulle. (kts. lähteet kirjoituksen lopusta)

————————————————————————————————————————————————————

Kolmen vastineen testaus

Päätin lähteä testaamaan graafiikkaohjelmia, ja asensin testikoneeseen: Scribus sovelluksen ja Inkscapen. Gimp oli valmiiksi asennettu. Halusin lähtee testaamaan juuri näitä sovelluksia, koska graafisen suunnittelijan ammatissa tulisin tarvitsemaan näitä sovelluksia, jos ei olisi muita vaihtoehtoja.

Gimp

USB-tikullani on kuva, jonka haluan muuttaa painokelpoiseksi. Tiedän nyt siis jo sen, että kuva on RGB väreissä ja kuvanresoluutio on korkeintaan 180 pixel/inch. Kuvan resoluutio pitäisi kasvattaa 300 dpi kokoon ja muuttaa värit CMYK muotoon, jotta kuva olisi painokelpoinen. 180 dpi riittäisi siinä tapauksessa, jos kuva menisi digipainoon painettavaksi. Mutta nyt kuvittelen, että kuva olisi tarkoitus painaa offsetilla isoa kuvakirjaa varten.

Kun Gimpin avaa ilmestyy ruudulle kummallinen laatikko, missä on Gimpin valikot. Photoshopissa kyseinen valikko loogisesti ruudun ylälaidassa. Painan file ->open ja valitsen kukka kuvan.

Aivan ensimmäiseksi lähden etsimään, että mistä voin muuttaa kuvan resoluution. Painan hiiren oikeaa painiketta avatakseni valikot. Koska olen hieman Gimpiä joskus käyttänyt, tiedän että tällä tavalla saa esiin lisää muokkaus valikoita.

Koska en itse löytänyt oikeaa kohtaa, googlasin “how to change image resolution on Gimp?” Törmäsin todella typerään ratkaisuun, nimittäin tämän sivuston mukaan pitäsi laskimella laskea itse resoluution koko. Löysin kuitenkin, että resoluutio muutetaan Gimpissä valikon kohdasta Scale Image.

gimp2

Koska en voi uskoa, että muka tarvitsisi laskea kuvan resoluution muutos itse laskimella, laitan X ja Y resolution kohtiin 300.000 pixel/inch. Kuvan leveys muuttuu 219.46 mm kertaa korkeus 164.59 mm, joka on aivan okein.  Tällä tavalla myös Photoshopilla muutetaan kuvan resoluutiota.

Seuraavaksi googlasin, että miten voin vaihtaa kuvan RGB:stä CMYK väriavaruuteen. Erään keskustelun mukaan pitäisi ensiksi ladata Separate plugin Gimppiin.

Lataan pluginnin, jonka löysin tältä sivulta: http://www.blackfiveservices.co.uk/separate.shtml

Koska huomaan, että koko pluginnin asentaminen vie aikaa aivan liikaa, en lähde nyt enempää muokkaamaan kuvaa. Mutta väriavaruuden muuttaminen pitäisi olla kuitenkin mahdollista Gimpillä, tosin se on tehty huomattavan vaikeaksi toteuttaa.

Inkscape

Lataan ensin Inkscapen koneelle Software Centerin kautta. Kun sovellus on onnistuneesti latautunut koneelle avaan sen ja totean, että graafiselta käyttöliittymältään InkScape muistuttaa etäisesti CorelDraw sovellusta.

gimp3

InkScape tuntuu jo huomattavasti paremmin toteutetulta sovellukselta kuin Gimp. Oleelliset toiminnot on selkeesti ja valikkorivi sijoitettuna tyypillisesti ylälaitaan ja sivuilla on työkalut. Tallennan tekeleeni nähdäkseni miten sovellus tallentaa vektorigrafiikoita.

File – Save as ja tallennusikkuna avautuu. Mielenkiintoni kohdistuu erityisesti tiedostomuotoihin, mihin Inkscapella voi tallentaa. Listalla on niin tuttuja kuin tuntemattomiakin tiedostomuotoja. Tärkeimmä kuitenkin löytyy kuten SVG, EPS ja PDF.

Inkscape yllätti käyttöliittymän helppoudellaan. Ehkä lataan sovelluksen myös Windows läppäriini, koska sovellus on myös mahdollista ladata Windowsille ja Macille.

Scribus

Lataan ensin Scribus sovelluksen koneelle, joka jostain syystä kesken kaiken lopetti asennuksen ensin, mutta kun laitoin uudelleen lataukseen Software Centerin kautta niin lataus onnistui.

Avaan ohjelman ja ensiksi avautuu New Document ikkuna. Heti ensimmäiseksi kiinnitän huomiota Document Layout valikkoon, missä on graafisesti kuvilla näytetty minkälaisia taittoja voi luoda Scribusilla. Kiva lisä, koska InDesignilla sama asia on esitetty erilailla ja hyvin teknisesti.

scribus1

Kokeilen luoda kaksipuolisen A5  dokumentin, missä on asetettu marginaalit jokaiselle kulmalle ja 3 mm leikkausvarat. Dokumentti aukeaa ja näyttää aivan oikein asettelultaan.

Huomaan heti että tämä sovellus vaatisi minulta pitkäjänteistä opettelua, koska ensiksi oli vaikea löytää työkalua millä sijoitettaisiin tekstiä dokumenttiin. Samoin en löytänyt mistä voin suurentaa fontti kokoa.

Siirryin sisällön pähkäilystä dokumentin tallennukseen. File – Export – Save as PDF ja aukeaa PDF tallennus ikkuna. Ikkuna muisuttaa lähestulkoon samanlaiselta kuin inDesignissa. Tärkeimmät asetukset kuten: Resoluutio, Väriavaruus, Pre-Press mistä asetetaan tulosteeseen mm. leikkuumerkit ja ylivuotomerkit.

scribus

InDesign on huomattavasti mukavampi käyttää, mutta jos opettelisin käyttämään Scribusia voisin todennäköisesti tehdä taittotyötä myös sillä sovelluksella. Käyttöliittymältään kuitenkin sovelluksissa on paljon samaa.

Loppu kommentit

Kaikille käyttämilleni sovelluksille löytyy Linuxin sovelluskaupasta ilmaiset vastineet ja kokeiltuani Adoben ohjelmien vastineita vakuutuin, että ainakin Inkscape on helppo oppia. Scribus ja erityisesti Gimp vaatisi pitempää opettelua ja kokeilua sovelluksen kanssa.

Mutta koska olen saanut koulutuksen ja käyttänyt työssä Adoben julkaisuohjelmia, en tule lähitulevaisuudessa vaihtamaan niitä sovelluksia mihinkään muuhun, vaikka olisivat kuinka ilmaisia.

————————————————————————————————————————————————————

Lähteet

Kotiläksyn ohje: http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-–-tyoasemat-ja-tietoverkot-ict1tn002-43-kevaalla-2014#comment-20612
ja http://terokarvinen.com/2013/aikataulu-tyoasemat-ja-tietoverkot-ict1tn002-42-syksy-2013

Chromium: http://fi.wikipedia.org/wiki/Chromium

Scribus: http://www.scribus.net/canvas/Scribus

Inkscape: http://www.inkscape.org/en/

LibreOffice: http://fi.libreoffice.org

Subsonic: http://www.subsonic.org/pages/index.jsp

Spotify for Linux: http://news.spotify.com/us/2010/07/12/linux/

Gimp ohjeita: http://www.gimp.org/tutorials/Lite_Quickies/

Gimp Q&A: http://askubuntu.com/questions/114858/how-to-convert-image-to-cmyk-in-gimp

Gimp Separate plugin: http://www.blackfiveservices.co.uk/separate.shtml